Eilen 8.4. Suoman-päivän myrsky puhalsi täydellä voimalla pihaamme ja raastoi puita kaikin voimin. Katselin puita ja ajattelin niiden elämää. Ensin ne lähtevät kasvuun hentona vitsana ja yrittävät kasvattaa itselleen juuria. Sitten ne taistelevat elintilasta muiden kasvien kanssa ja vihdoin ne saavat kasvustonsa muiden tasalle ja jopa muiden ylle. Talven pakkaset ja kesän helteet koulivat niitä. Myrskyt ja hellät sateet tekevät niistä sitkeitä ja vahvoja. Meille suomalaisille puut ovat itsestäänselvyys, melkein arkipäivää. Joulukuusi haetaan metsästä ja koivusta tehdään vasta. Mutta kuinka upeita puut ovatkaan! Siispä tee kuten vanha sanonta kehottaa, istuta puu - et ole elänyt turhaan!
 |
| Kuva (c )Lydia |
Päätin tehdä luettelon pihassamme tai puutarhassa kasvavista puista. Monet pihan puut ovat luonnonpuita, jotka ovat olleet jo paikoillaan, kun me olemme tulleet. Osa on kasvatettu eri paikoista kerätyistä siemenistä ja osa taimista, joita on saatu tutuilta tai löydetty omasta metsästä. Nykyään harvoin istutetaan pihapiiriin varsinaisia metsäpuita, koska ne vievät paljon tilaa ja kasvavat hitaasti. Meillä pihassa kasvaa kuitenkin metsäkuusia ja isojakin mäntyjä. Erilaisia koivuja kasvaa myös, rauduskoivuja, hieskoivuja ja visakoivu. Haavat kasvavat voimakkaasti ja tuomi on ollut jo alun alkujaan täällä ja lähiaikoina sen kukkien tuoksusta saadaan nauttia. Useita pihlajia on myös tullut tänne omia aikojaan ja samoin kataja.
Taimina metsästä on siirretty, metsälehmus, siperian lehtikuusi, pihtakuusi ja metsävaahtera. Tutuilta on saatu taimina hevoskastanja, Terijoen salava, vuorijalava ja tuija.
Tammet, saarnit ja mongolian vaahterat on kasvatettu itse siemenistä.
Osa puista on siis korkeita ja vanhoja. Ne tarjoavat varjoa ja suojaa ihmisille, eläimille ja kasveille. Ne ovat kasvaneet paikoillaan jo kymmeniä vuosia. Ne ovat tämän pihan alkuasukkaat. Terhoista kasvatetut tammet ovat jo 2-3 metrisiä, mutta viimeisimmät kylvökset, saarnit, ovat vielä hentoja ja herkkiä. Ne tarvitsevat vielä apua ja suojaa. Vaarin torpan puiden kasvattaja on vaari itse. Hän osaa valita kasvupaikan ja tietää, miten puut istutetaan ja tuetaan kasvun alkuvaiheissa, jotta ne saavat juurensa tukevasti multaan.
Ainoa taimitarhasta hankittu puun alku on purppuraomenapuu, joka on sopeutunut hyvin kasvupaikkaansa. Puu on purppurainen sekä kukinnoiltaan että lehdiltään.
Arkojen puiden alun seuraaminen on kiinnostavaa. Pian nähdään, kuinka hevoskastanja on selvinnyt talvesta, samoin pienet saarnin ja mongolian vaahteran alut. Kun puut pääsevät hyvään alkuun, ne voivat tuottaa iloisia yllätyksiä, kuten metsälehmus runsaalla kukinnallaam pari vuotta sitten.
Hyötypuutarhassa kasvavat omenapuut Pirja ja Punainen kaneli sekä tunnistamattomia risteytyksiä. Luumupuiden ja kriikunapuiden alut ovat vanhaa perinnekantaa, jotka ovat kulkeutuneet puutarhasta toiseen. Kaikki tuottavat hyvänä kesänä satoa.
Puut ovat lisäksi hienoa raaka-ainetta rakennuksiin, huonekaluihin ja vaikkapa soittimiin! Ne ovat ylpeitä ja komeita, ne ovat mukana arjessa ja juhlassa. Kun viimeinen myrsky kaataa lopulta vanhan puun, se antaa vielä lämpönsä meidän käyttöömme polttopuina takassa tai uunissa. Puut ovat upeita!
Vaarin torpan puut
Haapa Populus fremula
Hevoskastanja Aeculus hippocastanum
Hieskoivu Betula bupescens
Kataja Juniperus communis
Kotipihlaja Sorbus aucuparia
Metsälehmus Tilia cordata
Metsäkuusi Picea abies
Metsävaahtera Acer platanoides
Mongolian vaahtera Acer ginnala
Mänty Pinus silvestris
Pihtakuusi Abies sibirica
Purppuraomenapuu Malus purpurea
Rauduskoivu Betula bendula
Saarni Fraxinus excelsior
Siperian lehtikuusi Larix sibirica
Tammi Quercus robo
Terijoen salava Salix fragilis "bullata"
Tuija Thuja occidentalis
Tuomi Prunus padus
Visakoivu Betula pendula var. careila
Vuorijalava Ulmus glabra
Omenapuut Pirja, Punainen kaneli, tunnistamattomia
Luumupuut
Kriikunapuut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti